06.10.2020

Koronatuella pitää kehittää tai rahat on palautettava

Vuosi 2020 on ollut monelle yritykselle haastava, eivätkä vaikeudet ole vielä takana päin.

Highline-konsultti Teemu Purmonen ja projektiasiantuntija Tanja Ryhänen pitävät arvossa korona-ajan kehitysrahoituksia ja muita yrityksiä helpottavia toimenpiteitä. Ne luotiin suureen tarpeeseen nopealla aikataululla.

– ELY-keskukselta tai Business Finlandilta kehittämishankkeisiin rahoitusta hakeneet yritykset, jotka ovat tehneet kehittämistä suunnitelman mukaisesti, ovat saaneet rahoituksesta varmasti hyötyä. Nämä yritykset ovat valmiimpia tulevaan koronan jälkeen kuin yritykset, jotka eivät ole kehittäneet, Purmonen sanoo.

Purmosen mukaan koronarahoituksessa piili kuitenkin yksi iso ongelma, johon palaamme jutun lopussa.

Konsultointia, jossa kehittämisprojektit eivät jää puolitiehen

Purmonen ja Ryhänen ovat erikoistuneet Business Finlandin ja ELY-keskuksen kansallisten rahoitusten hakemiseen yrityksille. Purmonen on Proper Oy:n yrittäjä ja tekee konsultointia Purmonen Consulting -markkinointinimellä. Ryhänen toimii yrityksessä projektiasiantuntijana.

Tärkeä osa konsultointia on se, että Purmonen Consulting vie kehittämisprojektit maaliin saakka.

– Ensin kartoitamme tilanteen ja suunnittelemme, mihin asioihin yrityksessä tarvitaan kehittämistä. Teemme analyysin siitä, mistä rahoitusta kannattaa hakea. Haemme yritykselle rahoitusta, mutta työmme ei suinkaan lopu rahoituspäätöksen saamiseen. Autamme yritystä läpi projektin: katsomme, että yritys todella tekee kehittämistä, hoitaa raportoinnin ja tekee projektin rahoittajan kriteerejä noudattaen, jotta rahoitus varmasti saadaan täysimääräisenä eikä sitä tarvitse palauttaa. Työmme loppuu vasta silloin, kun projekti on valmis ja muutos on tapahtunut, Purmonen kertoo.

Rahoitusta asiakkaan edun mukaisesti

Joensuusta toimiva Purmonen Consulting auttaa valtakunnallisesti vuodessa noin 50 yritystä ja avustaa keskimäärin 30 rahoitushakemuksen tekemisessä. Tämä vuosi tekee siinäkin poikkeuksen. Ryhänen kertoo, että he ovat tänä vuonna auttaneet 60 yritystä ja tehneet yhteensä yli 70 rahoitushakemusta, joista 59 on koronarahoitushakemuksia. 57 koronarahoitushakemuksista on saanut myönteisen rahoituspäätöksen.

– Etelä-Savon ELY-keskuksen alueelle koronarahoitusta myönnettiin lähes 35 miljoonaa euroa, joista Pohjois-Karjalan osuus oli noin 10 miljoonaa. Olemme Teemun kanssa tehneet hakemukset noin seitsemään prosenttiin Pohjois-Karjalan alueella myönnetystä tukirahoituksesta. Business Finland taas myönsi Pohjois-Karjalaan noin 22 miljoonaa euroa. Meidän kirjoittamiamme hankkeita tässä on 1,4 miljoonan euron edestä. Teimme kahden kiireisen kuukauden aikana yhteensä lähes 3 miljoonan avustuseuron arvosta hyväksyttyjä rahoitushakemuksia, Ryhänen kertoo.

Purmonen korostaa, että he eivät koskaan käytä success fee -mallia yrityksensä laskutuksessa.

– Jos olet yrittäjä, älä ikinä maksa menestymispalkkiota konsultille. Se voi ohjata konsulttia suosittelemaan mahdollisimman suuren hankesumman hakemista välittämättä yrittäjän tarpeesta, jolloin iso osa saadusta rahoituksesta meneekin konsultille. Meidän konsultaatiomme on pitkäkestoista, eikä sen tavoitteena ole kasvattaa hanketta. Tavoitteena on tunnistaa yrityksen kannalta tarpeenmukaiset asiat ja keskittyä niihin.

Purmosen ja Ryhäsen mukaan kaikki kansalliset tukihakemukset on suunniteltu siten, että yrittäjä voi hakea niitä aivan hyvin itsekin. Eri asia on, onko se järkevää ajankäytön ja tulosten kannalta.

Koronatukea voi joutua palauttamaan

Palataan koronatukiin liittyvään ongelmaan. Vuosi lähenee loppuaan ja yritysten kehittämisprojektien pitäisi olla loppusuoralla. Vaan onko näin?

– Yleensä tukia ei anneta etukäteen, mutta koronarahoitus oli poikkeus. Tässä voi olla pahin edessä, jos Business Finland ja ELY-keskukset joutuvat perimään rahoja takaisin. Yritykset voivat joutua palauttamaan suuria summia, jos ne eivät ole tehneet suunnittelemiaan kehittämistoimenpiteitä, Purmonen sanoo.

Purmonen korostaa, että koronarahoitus ei ole vastikkeetonta lainaa. Kaikki suunnitelmassa kirjatut toimenpiteet pitää tehdä, eikä rahoja voi käyttää miten sattuu. Yksin ei kuitenkaan tarvitse jäädä.

– Nyt on korkea aika ottaa yhteyttä, jotta kehittämisprojektit saadaan toteutettua. Suosittelen ottamana yhteyttä Highline-konsultteihin. Autamme viemään projektit loppuun.

Purmonen ja Ryhänen ovat tehneet listan asioista, jotka pitää laittaa kuntoon, jotta rahoitusta ei tarvitse palauttaa. Voit lukea listan alta.

 

Koronarahoitusta saanut yrittäjä! Tee ainakin nämä:

·         Tarkasta hankkeelle myönnetty toteutusaika ja avustusmäärä

·         Kertaa, mitä olet luvannut hankesuunnitelmassa.

·         Järjestä työaikakirjanpito kaikille henkilöille, joiden palkkoja tulee hankkeeseen.

·         Varmista, että hankkeen kustannuksilla on kirjanpidossa erillinen kustannuspaikka.

·         Hae muutosta hyvissä ajoin, mikäli hanke näyttää toteutuvan eri tavalla kuin on suunniteltu.