Highline Oy – tarina intohimosta antaa ideoille siivet

Highline ei syntynyt siksi, että joukko konsultteja olisi halunnut alkaa takoa rahaa. Se syntyi oikeastaan vahingossa, vieläpä julkishallinnon organisaation ideasta.

 

Keran johtaja Veikko Vuorikari matkusti 80-luvulla Jenkkeihin tutustumaan pk-yrityksiin ja niiden kehittämiseen. Tutustuminen tarkoitti todella asian opiskelua käytännössä, sillä hän oli reissussa lähes vuoden. Palattuaan takaisin, hän oli vakuuttunut, että Amerikassa käytössä ollut Business Plan olisi tarpeellinen yritystoiminnan kehittämisväline myös Suomessa.

 

Business Plan oli syntynyt 60-luvun jälkeen uusien teknologiayritysten tarpeisiin. Näitä yrityksiä syntyi yliopistojen ja teknisten korkeakoulujen tutkijoiden keksinnöistä ja oivalluksista. Ongelmana oli, että tutkijat eivät osanneet pukea sanoiksi ja suunnitelmiksi nerokkaita ideoita. Rahoittajat eivät saaneet ideoista kokonaiskuvaa, eivätkä ymmärtäneet hankkeiden ansaintalogiikkaa, koska sitä ei oikein ollut idean keksijöilläkään.

 

Business Plan tehtiin selittämään ideoiden taloutta, markkinointia ja tuotannon järjestämistä. Yhdellä suunnitelmalla haluttiin luoda saumaton kuva liiketoiminnan menestymisen mahdollisuuksista suhteessa markkinoihin, kysyntään ja ylipäänsä hankkeiden taloudellisiin menestymismahdollisuuksiin, joka palveli sekä yrityksiä että rahoittajia.

highline

Kera esitteli ideaa useille konsulttiyrityksille ja toivoi, että nämä lähtisivät kehittämään suunnitelmasta suomalaisen version. Mikään konsulttitaloista ei innostunut asiasta. Esitys ja siihen liittyvä materiaali päätyi Kerassa Markku Ruuskan pöydälle. Hänellä yritystutkijana oli paljon käytännön kokemusta liiketoiminnan kehittämisestä ja siihen liittyvästä rahoituksesta. Ruuska ymmärsi heti, miten hyödyllinen suunnitelma olisi rahoittajan ja tietenkin myös yritysten kannalta. Ei siis vain Keran vaan myös pankkien. Oli yleistä, että 1980-luvulla rahoitusta haettiin yksittäisten lomakkeiden ja laskelmien avulla. Kokonaisuudesta ei muodostunut kuvaa, eikä teknisestä oivalluksestaan innostunut insinööri osannut lainkaan kertoa, millaista hyötyä ideasta olisi laajemmin markkinoilla.

 

Ruuska pyöritteli ideaa konsultti Raoul Johnssonin kanssa. He tekivät päätöksen ottaa työ tehtäväksi. Kehittämistä varten perustettiin yritys, Highline Oy. Suomalainen liiketoimintasuunnitelma syntyi käytännössä: kolmisenkymmentä tunnettua ja hyvämaineista suomalaista yritystä osallistui kokeiluun, jossa ne ohjatusti koostivat itselleen liiketoimintasuunnitelman. Projektin jälkeen todettiin yksimielisesti, että sekä toimintatapa että lopputulos oli hyödyllinen.  Suunnitelma antoi yrityksille yksinkertaisen työkalun suunnitella strategioita ja peilata ideoiden järkevyyttä ja mahdollisuuksia. Lisäksi rahoittajien oli huomattavasti helpompi sanoa kyllä, kun suunnitelmasta sai näkökulman talouden lisäksi tuotteeseen, markkinoihin ja tulevaisuuden näkymään.

 

Ruuska ja Johnsson kehittivät lopulta liiketoimintasuunnitelmasta työkirjan ja koulutusohjelman Keralle. Kantavana ideana suunnitelman tekemisessä oli se, että yrityksen tuli itse osallistua liiketoimintasuunnitelman tekemiseen: oppia, oivaltaa ja suunnitella itse koulutuksen ja konsultoinnin avulla.

 

Ruuska palasi pyydettäessä takaisin Keraan ja teki siellä töitä usean vuoden ajan. Highline Oy kasvatti konsulttijoukkoaan ja veti puoleensa samalla tavalla toimivia ja ajattelevia ihmisiä. Ihmisiä, jotka halusivat nähdä konkreettisia tekoja ja muutoksia, mutta tehtynä selkeän vision ja strategian mukaisesti. Tässä vaiheessa Lasse Karjalaisesta tuli yksi Highlinen kantavista voimista. Karjalainen kehitti liiketoimintasuunnitelmaa täydentämään oman taloussuunnitteluohjelman, Simulon. Siitä on kehittynyt tuhansien käyttäjien, neuvojien ja yrittäjien taloussuunnittelun työkalupakki.

kirja

Viron itsenäistymisen alkuaskelilla Highline-konsultit olivat vahvasti mukana tuomassa nuoren valtion uusille yrittäjille osaamista ja työkaluja. He kirjoittivat Viron ensimmäisen alkavan yrittäjän oppaan, kouluttivat ja neuvoivat.

 

Highline sai alkunsa innostuksesta kehittää sitä asiaa, jonka joku näki todella hyväksi ja hyödylliseksi ideaksi monille. Siksi se on edelleenkin olemassa. Tekijöinä on ihmisiä, jotka suhtautuvat kukin omalla tavallaan palavan innostuneesti omaan tonttiinsa. Tuloksena oli vuosien varrella tuhansia PK-yritysten kehittämishankkeita, koulutusohjelmia, liikkeenjohdon työkaluja, opaskirjoja jne.

 

Jotta ympyrä sulkeutuisi, todettakoon, että Ruuska palasi Highlineen ja teki siellä töitä eläkeikäänsä saakka. Missio tulevaisuuden suunnitelmien kehittämiseen pakotti Ruuskan jatkamaan sitä elämäntehtävää, joka oli hänelle sydämen asia. Raoul Johnsson teki myös mittavan uran konsulttina ja on jatkanut sen jälkeen arvostettuna tietokirjailijana. Hän on ollut muun muassa TietoFinlandia-palkinnon finalistina. Johtaja Vuorikari siirtyi myöhemmin omaan konsulttitoimistoonsa ja ympyrä sulkeutuu myös siltä osin; hänet kutsuttiin vastikään, nyt jo 80 vuotta täytettyään, luennoimaan arvostettuun amerikkalaiseen yliopistoon Suomen PK-rahoitusjärjestelmän kehittymisestä ja Business Planin roolista tässä kehityksessä. Lasse Karjalainen toimii edelleen talouskonsulttina nauttien suurta arvosta ympäri Suomea.

 

Intohimosta tehdä jotain itselle tärkeää, syntyy edelleenkin menestystarinoita. Oma intohimo pitää vain osata pukea sanoiksi, kuviksi, suunnitelmiksi ja laskelmiksi. Ja sen jälkeen toteuttaa se. Se on edelleen myös Highlinen tehtävä.

 

*Kera Oy, nykyään Finnvera