shutterstock_79375408pieni

Rohkeutta, viisautta ja nöyryyttä

Matkailulla menee nyt hyvin. Kentällä kiertäessä näkee monen yrityksen suunnittelevan uudistuksia ja kasvua. Muutos ilmapiirissä on tapahtunut nopeasti talouden noususuhdanteen mukana. Erityisen hienoa on nähdä lisääntynyt rohkeus suunnata kansainväliseen matkailuun.

Mitä sitten on mahdollisesti tapahtunut? Olemmeko oppineet jotain, tai teemmekö jotain oleellisesti toisin? Ovatko matkailun globaalit trendit konkretisoitumassa koko Suomen hyödyksi? Vai ratsastammeko vain suhdanteen aallonharjalla, hyödyntäen sen kasvavaa nopeutta ja jyrkkenevää kulmakerrointa?

Matkailun kasvulla on ollut myös esteitä

Erityisesti Itä-Suomessa, aihetta matkailun kehittämisen pullonkauloista keskustellessa ei ole tarvinnut viime vuosina vaihtaa. Elinkeinon kasvun esteenä ovat olleet mm. sen palvelukapasiteettien pienuus sekä kansainvälisen matkailumyynnin edellyttämien rakenteiden ja osaamisen puute. Kun alueemme ohjelma- ja majoituspalvelukapasiteetit ovat olleet vähäiset, ei niistä ole voinut muodostua niitä välittäville matkanjärjestäjille kannattavaa liiketoimintaa. Puhumattakaan matkailuun perustuvien uusien lentoyhteyksien edellyttämästä voluumista. Matkailukohteen kansainvälinen myynti edellyttäisi myös ns. Destination Management Company -tyyppisiä toimijoita (DMC). Näillä tarkoitetaan yhtiöitä, jotka pystyvät tuotteistamaan, myymään ja järjestämään asiakkailleen matkailukohteesta ehjiä palveluketjua riittävällä kapasiteetilla – aina kulkuyhteyksistä ohjelma-, ravintola- ja majoituspalveluihin. Pienten, hienojen ja persoonallisten matkailukohteidemme osalta heikkoutena on ollut markkinointi – monestakaan kohteesta ei ole yksinkertaisesti ollut saavutettavissa tietoa kansainvälisen asiakkaan kannalta.

Pohjoisen matkailussa rakenteellinen muutos on tapahtunut jo vuosikausia sitten. On palvelukapasiteettia ja useita DMC -toimijoita. Mutta ennen kaikkea – kovaa matkailuosaamista ja sekä jatkuvaa työtä asiakkaiden kanssa. Myös Itä-Suomessa on samaa kehityskulkua tapahtunut. Alan keskeiset toimijat ovat jo pitkään tiedostaneet ongelman ja käynnistäneet sen edellyttämiä kehitystoimia. Osa matkailukeskittymistämme on suunnittelemassa rohkeita investointeja riittävään kansainväliseen palvelukapasiteettiin – niin ohjelmapalveluihin, vetovoimakohteisiin kuin uudenlaisiin majoitukseenkin. Kansainvälisen matkailun osaamisessa ja DMC -rakenteissa pyritään yhteistyöllä ja yritysten toimesta eteenpäin. Pienten matkailukohteiden osalta matkailumarkkinoinnin digitalisoituminen on tehnyt huiman hyvää jälkeä. Laadukas, useilla kielillä ns. ”Online Travel Agency (OTA)” palveluyritysten sivustoille tehty materiaali, yhdistettynä aidoilla sosiaalisen median sisällöillä, on kertaheitolla tuonut kohteemme globaalin markkinan tietoisuuteen. Tällöin – kun matkailutuotteiden ostaminen tulee aiempaa mahdollisemmaksi – pääsee alan globaalien trendien työntövoima hyödyttämään aluettamme paremmin.

Kasvubuusti tulee hyödyntää Lakeland-alueella

Yllä kuvattua kehitys- ja kasvukulkua on nyt syytä alueellamme yhä voimakkaammin tukea. Kansainvälinen kasvuboosti tulee hyödyntää myös Lakeland -alueellamme, jossa siihen on olemassa yhtä hyvät mahdollisuudet kuin Lapissakin. Toimialalla on oikeat ja konkreettiset vaikutusmahdollisuudet elinvoimaisuuden ja työllisyyden ylläpitämisessä Itä-Suomen tulevaisuudessa. Painopiste tulee olla yrittäjissä ja yrityksissä – siellä oikeat teot tehdään ja vaikutukset saavutetaan. Kehittäminen ja kasvu tulisi nyt kuitenkin muistaa askeltaa viisaasti siten, että laskelmissa huomioidaan myös tulevien suhdannevaihteluiden vaikutukset – niin suuntaan kuin toiseen. Ja kaikkein tärkeintä on säilyttää asenteissamme menestyksen ydin – nöyryys kohdata asiakkaamme aina aidosti ja hyvällä asiakaspalvelulla.

Jani Karjalainen

JK Kehitystoimisto Oy, Highline Oy, Simulo Oy